Tein avannon

Aamun peili: vastarannan puut peilautuivat kiiltävään järven pintaan – ehei, ei ollut jää sulanut vaan sen pinnalla oli vettä. Iltapäivällä hakkasin päättäväisesti reiän laiturin päähän – jäätä ei siis ollut kovinkaan paksulti – ja pulahdin veteen. Uimiseksi sitä ei  kyllä voinut sanoa.

Päivä on ollut varsin hiljainen: Riitta oli lähtenyt anivarhain Helsinkiin, Lähetysseuran työntekijäkokoukseen, Olkki poistui työpaikalleen Messukylään aamupäivällä. Omaan seuraan on välillä hyvä totutella, voi olla mukavaakin. Tai sitten ei. Keskipäivän rukoushetken pidin itsekseni – käy se niinkin. – Jos jotain haluan täältä välittää muillekin, mahdollisille tänne suuntaaville viipyjille, niin tietynasteista ”omavaraisuutta” on syytä olla. Huomattavan suuret sosiaaliset tarpeet voivat haitata oloa. Itsekseen olemista tukee se, että ottaa mukaansa jotain tekemistä.

Päivänvalossa tutustuin uusiin maisemiin: terveyskeskuksen ohitettuani eteen avautui lavea maalaismaisema, tuoksuineen (öh) ja traktorin pörinöineen. Taivalsin Huutjärven kautta Kuohunharjule, josta jopa tällä säällä avautuivat uljaat maisemat. Wau. Ei ole ruma paikka tämä seutu.

Tunnustan viihtyväni!

0 Responses to “Tein avannon”



  1. Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s




Kategoriat

Arkistot

Sivut


%d bloggers like this: