Jälkeen Jyväskylän

Minun tämän kuun ajanlaskuni on ennen ja jälkeen Jyväskylän. Olin eilen aamulla pitämässä Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä raamattutunia. Kuulioita oli satoja. Se olikin isompi juttu kuin luulin, sillä tänään olen vetämätön ja tekisi mieli vain  kelata tapahtunutta.

Ei niinkään omaa raamattutuntia, vaan satoja kasvoja, tuttuja; entisiä srk-nuoria ja työtovereita. Tuulahdus omaa historiaa tuli noissa kasvoissa ja hymyissä, kuten myös raamattutunnissani. Tulomatkan taitoin Erenen kyydissä, joka on kahden viikon päästä lähdössä Tansaniaan eka työkaudelleen. Ja sekös vielä sai ajatukset heittäytymään päiväntasaajan toiselle puolelle.

Tosin ihailimme uskomattoman kaunista lumimaisemaa ja ajattelimme, että näinkin voi olla; Vain harmaan ja valkoisen eri sävyjä kilometri ja tuntitolkulla.

Anna lähti kotiinsa. Hän jäi miettimään muuttaisiko meille kokonaan. Se onkin uusi ajatus se. Jos hän tulee, hän tulee ensi kuussa, luullaksemme kolmen kuukauden koeajalle.

Yrjö on ollut ihanan tehokas. Kaupan inventaario on tehty. Taizekirjeet tsekattu 80-luvun alusta asti, ja nyt on vuorolla Tulisijat.  Ja tänään pölyhuiska pyyhki pölyt jopa olkkarin vesiputkista katonrajoista!

Olen oppinut kutomaan joulun jälkeen villasukan kantapään! Se ei ole ihan yhtä hyvä toteamus kuin Irja Hiironniemen runo, joka menee suunnilleen tähän tapaan:” Sitä minä vaan soitan, että meillä kukkii kaktus.”

Pax et Bonum

riitta

0 Responses to “Jälkeen Jyväskylän”



  1. Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s




Kategoriat

Arkistot

Sivut


%d bloggers like this: