Keravan jälkeen

Hieno päivä, vaikka tulimmekin jotenkin alakuloiseksi. Sinapinsiemenen kevätkokouksessa ja seminaarissa oli todella vähän väkeä, alle 20.

Pauli Rantanen (legenda jo eläessään) kertoi keksinnöistään, mutta enemmän Jumalan johdatuksesta. Kommenttipuheenvuorossaan Matti Nieminen lauloi hienon maailman muuttamislaulunsa flyygelin säestyksellä. Hienoja näköaloja molemmilta, mutta vain muutama kuulija.

Jäsenmäärämme on lisääntynyt viime kuukausina, mutta haasteenamme on, miten saamme ihmiset mukaan.

Virva-Leea ja Jani olivat tehneet Keravan kirkkoon kauniin alttarin ja saimme laulaa Taizelauluja sydämemme pohjasta. Se teki hyvää, niin hyvää.

Tällä viikolla olen tainnut olla enemmän pois kuin kotona. Siksipä Auran ja Sirkan  itsenäiset talkootyöt ovat olleet todella ihana apu.

Kolmannen sääntökunnan viikonloppuun on tulossa talo täyteen ja se tekee iloiseksi. Kokeilemme sitä, että viikonopun viettäjät tekevät itse ruokansa. Kuten Hilfieldissä kerran matkallamme ja josta jäi niin hyvä mieli.

Mitähän meidän sinapinsiemeläisten pitäisi tehdä, että  saisimme uusia jäseniä kiinnostumaan. Vai tarviiko meidän tehdä mitään? Tarviiko kenenkään olla meistä tämän enempää kiinnostuneita?  Mikä on tehtävämme ja roolimme ”sovituksen käyteaineena”?  Mikä on se mahdoton, jota haluamme muuttaa mahdolliseksi?

kyselee alakuloisen kevätsateen keskeltä riitta

0 Responses to “Keravan jälkeen”



  1. Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s




Kategoriat

Arkistot

Sivut


%d bloggers like this: