IEDERE NACHT VERLANG IK

Kävi niin kuin usein Taizessä käy. Yksi uusi laulu kolahtaa, jää soimaan mieleen niin, ettei siitä irti pääse. Se vain soi ja soi ja soi, sitä on laulettava mielessään ja ihan ääneen, aina vain, uudestaan ja uudestaan. Aiemmin sellainen laulu on ollut ”Wyslawiajcie Pana”,  ”In Manus Tuas, Pater”, ”Dans nos obscurités”, ”Wait for the Lord”….   Niin sitä vaan lauletaan täysillä muiden mukana ennen tuntemattomien kielten sanoin – puolaksi, ranskaksi – ylistystä, kaipausta, yhteyden ja Jumalan janoa.

Nyt sydän jäi laulamaan hollanniksi profeetta Jesajan sanoin:  ”Sinua minun sieluni yöllä janoaa, sinua minun henkeni etsii.”  ”Iedere nacht verlang ik naar u, o God, ik hunker naar u met heel mijn ziel”.  Niin, siitä ei vaan pääse irti. Lauloin sitä kotiin tultuani viimeiseksi illalla Riitallekin.  ”Iedere nacht….”

Taizé oli siis niin kuin ennenkin. Se ei koskaan petä. Nyt päätin olla hiljaisuudessa koko viikon. On ollut niin paljon puhetta ja pohdintaa loputtomiin. Halusin vain olla hiljaa, yksikseen. Kävelin paljon, ympäriinsä, pyhän Stefanuksen lähteellä, naapurikylä Ameugnyyn. Istuin kirkoissa, Taizen Sovituksen kirkossa jo paljon ennen rukoushetkien alkua, Taizen kylän vanhan kirkon hiljaisuudessa ja siellä Ameugnynkin kirkossa. Lauloin ääneni käheäksi rukoushetkissä.  Jäin kirkkoon laulamaan vielä, kun veljetkin olivat jo lähteneet, yhdessä niiden janoisimpien kanssa, niiden joiden sielu myös yöllä vielä janosi Jumalaa. ”Iedere nacht…”

Näin syyskuussa ei ollut järjestetty varsinaista ohjelmaa hiljaisuudessa viipyville. Kuuntelin muiden aikuisten kanssa veli Wolfgangin raamatun tutkistelua tuhlaajapojasta.  Se on vaan niin ihmeellistä, että näistä loppuun asti selitetyistä tuttuakin tutummista raamatunkohdista löydetään Taizéssä kuitenkin aina jotain uutta ja innostavaa.  Näissä ajatuksissa oli purtavaa minullakin, vaikka en ryhmissä niitä nyt jakanutkaan. Yritin ottaa opikseni. Niin ne päivät menivät, rukouksessa, hiljaisuudessa, jakamisessa.  Osallistuin muitten mukana ruokailuihin ja siivouksiin. Olin osa yhteisöä, vaikka vietinkin paljon aikaa yksikseni, Jumalani kanssa.  

Mitään maata kaatavaa en Jumalalta Suomeen tai Ukinrantaan tuotavaksi saanut. Taizén Kiinan kirjeessä toistetaan jo joissain aiemmissakin kirjeissä esiintynyt ajatus: ”Siitä huolimatta, että pitkien hiljaisten jaksojen aikana, jolloin ei näytä tapahtuvan mitään, Pyhä Henki tekee meissä työtään, ilman että edes tiedämme, miten.”  Sydämeen jää vain jano, ”iedere nacht verlang ik”, Sinua minun sieluni yöllä janoaa, sinua minun henkeni etsii…

 Olkki

 PS.

Tänään kaatui suurella ryminällä yksi Ukinrannan neljästä valtavasta terijoensalavasta. Se, joka on lähinnä meidän Keltaista taloa. Sinisen talon edessä olevat kolme salavaa ovat yhä pystyssä. Minkähän viestin ja symbolin Anna-Maija, luonnon ja sen ilmiöiden tuntija ja tulkitsija, näkisikään tässä tapahtumassa!?

0 Responses to “IEDERE NACHT VERLANG IK”



  1. Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s




Kategoriat

Arkistot

Sivut


%d bloggers like this: