Lukittujen ovien takana

Pääsiäisen iloa teille kaikille. Me täällä vielä ollaan aikamoisten lumien keskellä, koska lunta tulee tulevan koko ajan lisää. Pihalla sentään mahtuu jo yksi auto kääntymään törmäämättä pahasti lumikinoksiin. Ukkijärven jäällä näkyy melkein joka päivä pilkkijöitä.

Olemme Olkin kanssa eläneet ihmeellistä pohdinnan aikaa. Olimmehan tehneet jo selväksi eri suuntiin, että heinäkuun alkupuolella lähdemme Malawiin töihin ja jätämme jo hyvissä ajoin ennen sitä Ukinrannan hoidon seuraajillemme. Näin ilmeisesti tulee osittain tapahtumaankin, paitsi että heinäkuussa emme lähdekään Afrikkaan.

Eräs työtoverimme Lähetysseurasta oli ollut alkuvuoden Malawissa ja toi sieltä tosi huolestuttavia uutisia. Sitä pohtiessamme tuli kiirastorstaina yllättävä uutinen, että Malawin presidentti on kuollut sydänkohtaukseen.

Yllättävää on sekin, että hänen varpapresidenttinsä 62 v nainen (Joyce Banda) tuntui astuvan vallan kahvaan ilman levottomuuksia. Mutta sen verta tilanne on vielä avoin, että olemme siirtäneet lähtöämme ehkä kuukaudella tai kahdella.

Jumala yksin tietää, mitä hän on varannut osallemme, mitä Malawille ja mitä Ukinrannalle. Nämä eivät kyllä ole ollenkaan keksenään verrannollisia asioita. Mutta meidän elämässä liittyvät yhteen.

Olemme kuitenkin kesän osalta vain vähän täällä ”remmissä” ja pian varmaan uudet isäntä ja emäntä tuovat kesän suunnitelmat näkyviin.

Käymme siis luopuisen aikaa, emmekä tiedä mistä kaikesta sitä nyt sitten ollaankaan luopumassa. Eniten minua surettaa säännöllisen rukouselämän muuttaminen todennäköisesti epäsäännöllisemäksi.

Ja mitäs ne lukitut ovat sitten ovat(otsikossa). Kovin usein olemme jättäneet tänä talven aikana rukoilijat lukittujen ovien ulkopuolelle, sillä olemme olleet molemmat töissä. Mutta ajatus lukitusta ovista kiehtoo muutenkin nyt pääsiäisen jälkeen. Usein unohdun pohtimaan, miksi ne opetulapset olivat aika kauan lukittujen ovien takana (juutalaisten pelosta, sanoo Raamattu)kun olivat kuulleet Jeesuksen nousseen ylös. Eipä kuullosta oikein luottamuksen pyhiinvaellukselta! 

Sitä ihminen käpertyy oman napansa ympärille, itseensä vaikka kuolema on voitettu ja  uusi elämä alkanut. Onneksi Jeeusken lähnäsoloa eivät lukitut ovet estä. Hän tulee kaikkien oviemme läpi ja sanoo ”Rauha teille!”  Vau, mikä tyyppi!

riitta

0 Responses to “Lukittujen ovien takana”



  1. Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s




Kategoriat

Arkistot

Sivut


%d bloggers like this: